Matka tuntemattomaan

Milja Raitanen 8a, 21.3.2016

Sotalapset on dokumenttielokuva vuodelta 2003. Sen on

käsikirjoittanut ja ohjannut  Erja Dammert.
Elokuvassa entiset sotalapset Sirkka Artman, Riitta Grundel-Koskinen, Jorma Hauru, Irmeli Heimo, Marja Kinos, Pentti Käppi sekä Jouko Lehtonen muistelevat kokemuksiaan sota-ajalta. Elokuvan tarkoituksena on tuoda esille lapsen näkökulmaa sotalapseksi joutumisesta.

Päähenkilöt kertovat lähtemisen vaikeudesta, jännittävästä junamatkasta Ruotsiin, uudesta perheestä, vieraaseen kieleen ja kulttuuriin sopeutumisesta ja lopulta paluusta kotiin. Elokuva ei ole pelkkä historiallinen kuvaus, vaan siinä tuodaan esille myös lasten tunteet ja ajatukset. Päähenkilöt kertovat tarinansa omin sanoin ja heidän käyttämänsä kieli on hyvin selkeää ja asiallista. Mustavalkoiset kuvat ja videot avaavat miljöötä ja tapahtunutta katsojalle.  

Elokuva on mielestäni tehty oikein hyvin. Entisten sotalasten kertomusten ja kuvamateriaalin vuorottelu antaa laajan kokonaiskuvan tapahtuneesta. Vaikka sotalapset ovat ehtineet jo eläkeikään, kertomuksissa heidät voi edelleen kuvitella niiksi pieniksi, pelokkaiksi lapsiksi, jotka olivat vailla tietoa tulevasta matkalla kohti tuntematonta. Mielestäni elokuva on hyvin vakuuttava, sillä ihmiset kertovat tapahtuneesta omien kokemustensa pohjalta. Elokuva avaa toista maailmansotaa hyvin eri näkökulmasta kuin aikaisemmat katsomani. On hyvä huomata, miten maailmansota näkyi Suomessa, vieläpä lapsilla. Ennen tätä elokuvaa käsitykseni toisesta maailmansodasta keskittyi Saksaan ja holokaustiin. Huonona puolena elokuvasta mainitsisin sen, että se on osittain hieman pitkäveteinen.

Suosittelen elokuvaa niille, jotka ovat kiinnostuneita talvi- ja jatkosodan tapahtumista. Elokuvan katsominen auttaa ymmärtämään sotalapsiksi joutuneita ja muistuttaa meitä siitä, kuinka hyvin asiat meillä ovat.