Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pyhäjoen lukio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pyhäjoen lukio. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. toukokuuta 2015

Runomies Reijo Vähälä vieraili Pyhäjoella 14.4.2015

“Vain ajatteleva kuulija ymmärtää”
Henna Möttönen 9B


Runonlausuja Reijo Vähälä (s. 7. maaliskuuta 1946) on entinen SM-tason korkeushyppääjä. Hän on voittanut kaksi Suomen mestaruutta sekä hopeaa Ateenan EM-kilpailuissa vuonna 1969. Koulutukseltaan Vähälä on matemaatikko ja hän on kirjoittanut urheilijaurastaan kertovan kirjan Elämäni hyppy. Nykyään hän on eläkkeellä ja kiertää lausumassa runoja ympäri Suomen.


Vähälä vieraili Pyhäjoen lukion Pauhasalissa tiistaina 14. huhtikuuta. Häntä olivat kuuntelemassa Pyhäjoen lukion lukiolaiset sekä Saaren koulun yhdeksäsluokkalaiset. Tilaisuuden alussa hän esitteli itsensä ja kertoi hieman elämästään ja urastaan. Ennen ensimmäistä runoa, Aale Tynnin Kaarisiltaa, Vähälä kertoi kaksi mottoaan: “vain ajatteleva kuulija ymmärtää” sekä “hiljaisella on korvat kuulla”.  Sitten hän kehotti kaikkia kuuntelemaan tarkasti. Kaarisillan jälkeen Vähälä lausui suosikkinsa Aaro Hellaakosken runoja sekä Uuno Kailaan runon Pallokentällä. Jokaisen runon välissä Vähälä kertoi omasta suhteestaan kyseiseen runoon. Tunnin mittaisen tilaisuuden aikana kuulimme myös Juha Vainion runon Sellaista elämä on, muutamia lyhyitä runoja abiturientti Eemeli Anttilalta sekä lasten ajatuksia ihmiskehosta. Esityksen päätteeksi Vähälä lausui Eino Leinon runon Hymyilevä Apollo, jonka lopun hän lauloi.
Omasta mielestäni esitys oli hieman tylsä. Vähälän lausumisessa ei ollut mitään vikaa - päinvastoin, hän eläytyi oikein hyvin ja lausui selkeästi - mutta olisin kaivannut enemmän niin sanottua “toimintaa”. Toisaalta en ole juurikaan kiinnostunut runoista, joten niistä pitävä saattoi saada esityksestä paljonkin irti.


Mielestäni tämän lausuntamatinean kohokohta oli Uuno Kailaan rammasta pojasta kertova runo Pallokentällä. Kyseinen runo sai minut havahtumaan ja kuuntelemaan. Se oli kaunis, mutta samalla kuitenkin hyvin surullinen. Minulle se jäi esityksen aikana lausutuista runoista parhaiten mieleen. Pidin myös Eemeli Anttilan lyhyistä ja ytimekkäistä runoista, joita saattoi tulkita monella eri tavalla. Mutta loppujen lopuksi, vaikka esitys olikin hieman tylsähkö, se oli mukavaa vaihtelua tavalliseen koulupäivään.

http://www.runomies.fi/olen.html
Ajatteleva kuulija ymmärtää
Santeri Puhakka 9B

Tiistaina 14.4. Saaren koululla vieraili runonlausuja Reijo ”runomies” Vähälä. Yleisurheilua seuranneet saattavatkin tunnistaa nimen, sillä Vähälä on voittanut korkeuden EM-hopeaa vuoden 1969 kisoissa Ateenassa. Viisi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Vähälä on nyt 69-vuotias. Hän on toiminut työuransa Aamulehdessä eri tehtävissä. Vähälä kertoi saaneensa intohimon lyriikkaan vasta myöhemmällä iällä.

Vähälä lausui meille runoja ja kertoi meille lyriikasta. Hän kertoi myös runoilijoista ja runojen taustoista. Runoja, joita hän lausui oli mm. Aale Tynin kirjoittama Kaarisilta ja Juha Vainion Sellaista elämä on. Aaro Hellaakosken runoja hän lausui myös. Ihmiset eri puolilta Suomea ovat lähettäneet Vähälälle omia runoja. Niinpä hän lausui myös abiturientti Eemeli Anttilan lähettämän runon meille. Parhaiten vierailusta jäi mieleen se, kun hän kertoi olleensa koulussa lausumassa Uuno Kailaksen Pallokenttä-runoa. Runossa puhutaan rammasta. Ja sitä lausuessaan sisään oli astunut henkilö kainalosauvojen kanssa. Kyseistä yhteensattumaa Vähälä oli ihmetellyt pitkän aikaa.

Vierailu meille kaikille oli varmasti opettavainen. Ja ainakin minulle ja varmasti monille muillekkin ensimmäinen Runoilu-aiheinen vierailu. Reijo Vähälällä mottona on kaksi lausetta: “Ajatteleva kuulija ymmärtää” ja “Hiljaisella on korvat kuulla”. Mielestäni tässä on kaksi todella pysäyttävää lausetta. Miettikää näitä itsekin. Vähälä päätti vierailunsa Eino Leinon Hymyilevään Apolloon runon lopun laulaen. Suuret kiitokset Reijolle vierailusta ja suosittelen muitakin ottamaan hänet vastaan.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kiitolliset jäähyväiset

Hilja Rautio 8A


“Sillä näytelmähän on ylivertainen, ja roolisikin aivan ainutkertainen. Elämän estradilla.” Sunnuntaina 26.4. kajahti lukion auditoriossa kuoronjohtaja Jukka Partasen jäähyväiskonsertti Soliseva virtaa ja soi. 12:sta Jukan itse säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta ja muutamasta muusta kauniista sävellyksestä koottu konsertti keräsi salin tupaten täyteen Jukan työtä rakastavia kuulijoita.


Veteraanitenori Antero Tiirinki muisteli lyhyesti:
- Solisevan historia ulottuu aina 1970-luvulle saakka. Silloin kuoro toimi Pirttikoskella ja se tunnettiinkin silloin Pirttikosken sekakuorona. Myöhemmin kuoro siirtyi kirkonkylälle ja nimi vaihtui Pyhäjoen sekakuoroksi. Musiikin lehtori Jukka Partanen astui kuvioihin vuonna 1991 ja on siitä asti johtanut kuoroa omaperäisellä ja reippaalla otteellaan.
“Ja tunnelma on mitä fantastisin; koko kuoro on Jukasta sekaisin”, Soliseva lauloi kiitoslaulussaan.  24 vuoden työ ei ole mennyt hukkaan, sen kuuli jokainen.


Tapahtuman tunnekirjo oli laaja. Välillä hauskat ja vahvaa pyhäjokisuutta huokuvat kappaleet - kuten Virtaa, virtaa -näytelmän sävellykset -  saivat yleisön taputtamaan rytmissä ja nauramaan osuville sanoituksille. Vastapainoksi herkisteltiin kauniille ja muistoja herättäville sävelille. Puhuttelevimpia kappaleita olivat varmaankin Peiliin piirretty sekä Penkkatie, jonka solisteina kuultiin Lea ja Juhani Koskelaa sekä Tarja ja Jari Ruotsalaista. Tunnelmaa syvensi myös Olli Lajusen upea säestys.  Konsertissa aisti haikeuden ja monet kappaleet kertoivatkin lähdöstä. Tilaisuuden aikana kuultiin myös Mari Helaakosken pohdiskelevia juontoja ihmisyydestä. Haikealta tuntuva konsertin loppu sai onneksi hauskan kevennyksen, kun Lea Koskela oli sanoittanut Jukalle ja Pirkolle oman laulun, Saku Sammakon melodiaan tietenkin! “Näki kuorossa Pirkon pikkuisen, suli sydämet yhteen laulellen.”


Vaikka director musices -arvonimen saanut Jukka Partanen lopettaakin kuoron johtamisen, ei hän ole jättämässä kuoroa kokonaan. Laulajakaarti vaan lisääntyy yhdellä jäsenellä. Kuoron tulevaisuus on vielä auki, ja uutta johtajaa haetaan parhaillaan. Se ei kuitenkaan itseään perheenä pitävää Solisevaa lannista. Kunhan uusi johtaja löytyy, kuoro on valmis jatkamaan taas hyvällä yhteishengellä ja huumorilla. Solisevahan virtaa ja soi!


Eläkepäiviään vireästi viettävä director musices Jukka Partanen on Pyhäjoen lukion ja Saaren koulun
  entinen musiikin lehtori.