torstai 21. huhtikuuta 2016

Anniina - Osa 2

Elina Mattila, 8A

“Noh?” kysyin hyvin tietoisena siitä, että Kristian tekee hirveän shown jo sukkansa katoamisesta. Kristian ottaa teatraalisesti lasit nenältään ja alkoi selittämään: “Hän oli MINUN tietokoneellani, MINUN Facebookissani ja mikä pahinta, hän lähetti aivan kamalia viestejä MINUN Fb-kavereilleni.” Saan hädin tuskin pidäteltyä naurua. Kysyn: “Mikael. Minkähänlaista viestiä olet lähetellyt Krisun kavereille?” Mikael repeää nauramaan: “‘Minä taidan rakastaa sinua!’ ja sitä rataa” Hajosin ihan täysin ja tyrskin: “Hienoa Mikael! Mahtavaa!” vatsaani sattui kun nauroin niin paljon. Kristiania ei naurattanut: “Niin juuri. Sinä et siis aio tehdä yhtään mitään tuolle riiviöpenikalle?” “En”, hihkuin vedet silmistä vuotaen.

Lopun illan autankin Mikaelia läksyissä Kristianin mököttäessä huoneessaan. Käyn myös lenkillä ja kiusaan Kristiania vielä vähän lisää. Kellon ollessa yhdeksän syrjäydyn huoneeseeni, laitan kuulokkeet popittamaan 4Minutea ja olen puhelimella.

Aamulla herään hirveään huutoon.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Anniina - Osa 1

Elina Mattila, 8A                                                                                                                       


On kulunut kaksi vuotta siitä, kun isä kuoli. On kulunut vuosi siitä, kun äiti löysi uuden miehen. On kulunut puoli vuotta siitä, kun elämäni muuttui ihan kamalaksi. Isän kuolemako ei ole kamalaa? Ei silloin, kun isä on jo valmiiksi kamala.  Ja nyt minulla on sekä kamala isosiskopuoli Laura, että velipuoli Kristian (hän on saman ikäinen kuin minä ja hän on samalla luokalla kuin minä) ja  ärsyttävä pikkuveli Mikael.
Yritän lukea historiankokeisiin samalla, kun Laura popittaa massamusiikkiaan käytävän toisella puolella. Äiti ja isäpuoleni Pasi ovat töissä. Haukottelen ja hieron silmiäni. Ei tässä melusaasteessa pysty keskittymään. Nousen, venyttelen ja menen Lauran huoneeseen koputtamatta. “Voisitko ystävällisesti laittaa tuota niinsanottua musiikkias pienemmälle? Nimittäin jotku yrittää lukee kokeisiin”, huudan läpitunkevan bassonjytkeen yli. Laura mulkaisee minua iPadinsa ylitse  hyytävästi ja musiikki hiljenee parilla pykälällä. “Vielä saman verran niin kuulis omat ajatuksensa kiitos,” hymyilen hänelle enkelimäisesti. Musiikki hiljenee vielä vähän, joten kiitän häntä ja häivyn.

Tunnin kokeisiinluvun jälkeen olin ansainnut ainoastaan hartiakipuja. Sitten Kristian pöllähtää paikalle raahaten Mikaelia T-paidan kauluksesta. Mikael pidättelee naurua. “Tiedätkö missä hemmetissä tää penikka on ollu viimeiset kaksi tuntia?” hän kuulosti äärimmäisen vihaiselta.







Jatkuu ensi viikon torstaina!

                                                                                    


lauantai 2. huhtikuuta 2016

Matka tuntemattomaan

Milja Raitanen 8a, 21.3.2016


Sotalapset on dokumenttielokuva vuodelta 2003. Sen on
käsikirjoittanut ja ohjannut  Erja Dammert.
Elokuvassa entiset sotalapset Sirkka Artman, Riitta Grundel-Koskinen, Jorma Hauru, Irmeli Heimo, Marja Kinos, Pentti Käppi sekä Jouko Lehtonen muistelevat kokemuksiaan sota-ajalta. Elokuvan tarkoituksena on tuoda esille lapsen näkökulmaa sotalapseksi joutumisesta.

Päähenkilöt kertovat lähtemisen vaikeudesta, jännittävästä junamatkasta Ruotsiin, uudesta perheestä, vieraaseen kieleen ja kulttuuriin sopeutumisesta ja lopulta paluusta kotiin. Elokuva ei ole pelkkä historiallinen kuvaus, vaan siinä tuodaan esille myös lasten tunteet ja ajatukset. Päähenkilöt kertovat tarinansa omin sanoin ja heidän käyttämänsä kieli on hyvin selkeää ja asiallista. Mustavalkoiset kuvat ja videot avaavat miljöötä ja tapahtunutta katsojalle.  


Elokuva on mielestäni tehty oikein hyvin. Entisten sotalasten kertomusten ja kuvamateriaalin vuorottelu antaa laajan kokonaiskuvan tapahtuneesta. Vaikka sotalapset ovat ehtineet jo eläkeikään, kertomuksissa heidät voi edelleen kuvitella niiksi pieniksi, pelokkaiksi lapsiksi, jotka olivat vailla tietoa tulevasta matkalla kohti tuntematonta. Mielestäni elokuva on hyvin vakuuttava, sillä ihmiset kertovat tapahtuneesta omien kokemustensa pohjalta. Elokuva avaa toista maailmansotaa hyvin eri näkökulmasta kuin aikaisemmat katsomani. On hyvä huomata, miten maailmansota näkyi Suomessa, vieläpä lapsilla. Ennen tätä elokuvaa käsitykseni toisesta maailmansodasta keskittyi Saksaan ja holokaustiin. Huonona puolena elokuvasta mainitsisin sen, että se on osittain hieman pitkäveteinen.

Suosittelen elokuvaa niille, jotka ovat kiinnostuneita talvi- ja jatkosodan tapahtumista. Elokuvan katsominen auttaa ymmärtämään sotalapsiksi joutuneita ja muistuttaa meitä siitä, kuinka hyvin asiat meillä ovat.

tiistai 22. syyskuuta 2015

Seiskat tutustuivat kirjastoon


Saaren koulun seitsemännet luokat kävivät perinteisesti kirjastovierailulla perjantaina 18.9. klo 12-14.


Kirjastotoimenjohtaja Heikki Lahnaoja vinkkasi kirjoja ja kertoi Sanapommi-lukudiplomi-listasta satunurkkauksessa. 
Sitten oppilaat pääsivät etsimään kirjoja, lehtiä ja levyjä "kirjastoharhailun" merkeissä.

Milla ja Siru etsivät lehtisalista historialehteä.

Kirjastossa on mukava oleskella, lueskella, pelailla ja nauttia vaikka kuppi kuumaa maitokahvia automaatista. 

Lopuksi oppilaat lainasivat omavalintaisia kirjoja. Vielä lainaaminen onnistui pelkällä nimellä. Mutta pian mukana pitää olla lainakortti, koska kirjasto siirtyy uuteen Outi-kirjastojen tietokantaan.



lauantai 5. syyskuuta 2015

Sykyn kuulumisia

Syyslukukausi käynnistyi uusien seiskojen osalta 12.8. perehdyttämispäivällä, joka koostui luokanvalvojien, tukioppilaiden ja heidän ohjaajiensa suunnittelemasta ohjelmasta. Seiskat saivat survival-oppaat, joiden tärkeitä tietoja täydennettiin eri toimintapisteillä. Oppilaat mm. pelasivat Mustaa Pekkaa järjestyssäännöillä, kisailivat ulkona, paistoivat lättyjä kotitalousluokassa jne. Seiskojen syksyn integraatio-teema (yhteistyöteema) on intiaanit, joita käsitellään eri näkökulmista eri oppiaineissa. Ensimmäisenä koulupäivänään seiskat askartelivat pienet jousipyssyt, joilla ammuttiin luukkuja, joiden takaa paljastui uutta tietoa Saaren yläkoulusta.

Intiaaniteema näkyi heti ensimmäisen päivän toiminnassa.


Kirjasto järjesti 29.8. luontorunotapahtuman Runon luonto.

Tilaisuuteen osallistuneet yläkoulun oppilaat saivat vapaaksi yhden äidinkielen ja kirjallisuuden tunnin. Tapahtuman juontajana toimi Raahen Teatteristakin tuttu Raahen Seudun toimittaja Sari Jaatinen.

Runoilijat Tomi Kontio (oik.), Finlandia palkinnon voittanut Sirkka Turkka (keskellä) ja Rea Tiirola-Tyni (ei näy kuvassa) keskustelivat runouden merkityksestä ja luonnon ja ihmisen suhteesta Maan Ystävien Tiina Prittisen  (vas.) kanssa.

Tiistaina 1.9. kaikki 7.-8.-luokkalaiset osallistuivat Perämeri Roadshow -tapahtumaan Tervon kalasatamassa. Siellä oppilaat kiersivät eri pisteissä opettajien johdolla tutustumassa Perämeren tutkimukseen, maantieteeseen ja eliöihin. Lisäksi Jaakko Tuikkala kertoi nahkiaisista ja niiden pyynnistä sekä Juha Anttila Pyhäjoen meripelastusyhdistyksen toiminnasta ja Apukokosta.

(Ks. myös albumi Saaren koulun Facebook-sivulta  https://www.facebook.com/saarenkoulu )

Perämeren tutkimusalus ja sukeltajan välineet kiinnostivat oppilaita.


Keskiviikkona 2.9. oli Saaren koulun yläkoulussa valokuvauspäivä.


lauantai 16. toukokuuta 2015

Uskalsimme yrittää

Jenni Karsikko 9C, Tytti Karsikko 9A, Julia Martin 9C, Oona Muurinen 9C ja Anna-Sofia Sarpola 9B


Lähdimme Helsinkiin yritysmessuille maanantaina 13.4. Valmisteluja oli tehty jo pitkään ja messut olivat olleet kaikkien mielen päällä jo jonkin aikaa. Messuja varten päätimme valmistaa myytäväksi saaristolaisleipää, ruisleipää, sekä gluteenitonta näkkileipää. Tilasimme yrityksellemme myös roll-upin, teimme osavuosiraportin, sekä valmistimme yritysesityksen. Lisäksi muokkasimme kuvia ja hoidimme vielä edellisellä viikolla 200 hengen kahvituksen! Työtä riitti, mutta matkaan lähdettäessä kaikki oli valmista.
Maanantai 13.4

Saavuimme juna-asemalle painavien laukkujen kera ennen kello kahtatoista. Junan saavuttua paikalle, meillä oli kiire saada kaikki laukut leipineen ja roll-uppineen junaan ennen kuin se ehtii lähteä liikkeelle. Mukana oli iso jääkiekkokassi täynnä ruisleipiä, ja laskeskelimme, että sen täytyi painaa lähemmäs 30 kiloa.


Tiistai 14.4

Ensimmäinen päivä sai perhoset lentelemään vatsassa. Kaikki olivat väsyneitä matkasta, mutta ensimmäiseen tapahtumaan lähdettiin huulipunat huulilla, hiukset kiinni, yritysvaatteet päällä ja suu hymyssä.

Tervetuliaistilaisuudessa kaikki saivat rentoutua ja saimme hyödyllisiä ohjeita tulevaa messupäivää varten sekä muutamia käytännön vinkkejä koko finaalin ajalle. Lounaalla saimme mahtavan hyvää ruokaa ja heti sen jälkeen lähdimme valmistelemaan omaa messupöytäämme kauppakeskus Kamppiin. Ruisleipä tuoksui ja viime hetkellä saimme hankittua pöytäliinan ja käyntikortit. Alexander Stubb avasi messut kannustavalla ja innostavalla puheellaan ja kaikki nuoret yrittäjät olivat valmiina omien myyntipöytiensä äärellä. Myynnin ja yrityksen mainostamisen alku oli kankea (pyhäjokiset ovat tunnetusti hiljaista kansaa helsinkiläisiin verrattuna), mutta lopulta myyntityö sujui hyvin, ja joillekin asiakkaille puhuimme jopa englantia. Messut kestivät neljä tuntia ja sinä aikana ehti tapahtua paljon.

Päivän kohokohtia olivat Matti Vanhasen vierailu pöydässämme ja Anna-Sofian kymppiuutisiin päässyt haastattelu. Messut päättyivät ja suuntasimme takaisin majoituspaikkaamme Suomen liikemiesten kauppaopistolle. Tämän jälkeen lähdimme jalat väsyneinä Taivas ja Helvetti -nimiseen iltaan, joka järjestettiin ravintola Virgin Oilissa. Siellä meille tarjoiltiin hot dogit ja saimme kuunnella muiden yrittäjien tarinoita, ja pääsimme itsekin osallistumaan ohjelmaan muun muassa tutustumisleikin avulla.

Keskiviikko 15.4

Viimeisen päivän aamuna Mikko Jaatinen Nordic Business Forumista tuli inspiroimaan meitä kaikkia ja kertomaan omia tarinoitaan. Sen jälkeen oli vielä hieman aikaa käydä viimeisen kerran yritysesittelyt läpi ja sitten mentiinkin tuomareiden ja muutaman muun yrityksen eteen pitämään omaa esitystämme. Jännityksessä huolimatta selviydyimme yritysesittelystä hyvin. Söimme maittavan lounaan ja odotimme, että pääsisimme tuomareiden haastatteluun. Haastattelussa meitä kaikkia yllätti tuomareiden kehut. Saimme kuulla, että olemme synnyttäneet heissä luottamuksen osaamisestamme aitoudella ja rehellisyydellä. Päällimmäisenä jäi mieleen, kun yksi tuomareista totesi: “ Älkää nyt missään nimessä lopettako yrittämistä!”

Haastattelun jälkeen kiiruhdettiin laittamaan mekot päälle illan gaalaa varten. Gaala oli hieno päätös kaksipäiväiselle finaalille. Kaikki olivat juhla-asuissa ja valaistus ja musiikki toivat jännittävän tunnelman juhlasaliin. Gaalassa saimme kuulla lisää yrittäjien elämäntarinoita sekä upeaa musiikkia. Seuraavaksi oli vuorossa palkintojen jako ja pikkuhiljaa salissa alkoi aistia jännityksen. Jaettuja palkintoja olivat mm. paras palvelu,  paras tuote, Sisu-palkinto, paras yritysesittely, paras myyjä, paras myyntipuhe ja paras NY-yritys. Yrityksemme ei päässyt ihan palkinnoille asti, mutta se ei meitä lannistanut, sillä lähdimme alunperin finaaliin hankkimaan kokemuksia emmekä palkintoja. Finaalin päätyttyä olo oli väsynyt huonosti nukuttujen öiden jäljiltä, mutta kaikkia jaksoi silti hymyilyttää. Finaali oli ollut mahtava kokemus ja se opetti meille paljon. Lopuksi iloinen porukkamme meni ravintolaan syömään ja rentoutumaan rankan päivän jälkeen. Finaalista oli selvitty kunnialla ja junamatka kotiin sai alkaa.

Eskareiden matikkaa

Jesse Haikola ja Lauri Niemelä 9C

Osa yhdeksännen luokan oppilaista on valinnut muiden valinnaisten kurssien joukosta syventävän matematiikan. Kyseisellä kurssilla syvennetään vanhoja asioita ja tutustutaan aiheisiin, jotka tavallisesti käytäisiin vasta lukiossa. Viime aikoina on opeteltu mm. paraabeleita, toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa ja vektoreita. Lisäksi matematiikkaa ajatellaan uusilla tavoilla; mm. ongelmanratkaisuhan kuuluu matematiikan piiriin. Ongelmanratkaisua on harjoitettu mm. ratkaisemalla Einsteinin arvoitus.


Syventävän matematiikan opiskelijat järjestivät syksyllä esikoululaisille tapahtuman, jossa tehtiin kaikenlaista matematiikkaan liittyvää.
open
Vesa Kittilä auttaa eskarilaisia rakentamaan tabletilta näytettyjä rakennelmia.


Eskareille valmisteltiin kolme pistettä, joissa ensimmäisessä rakennettiin Legoista tableteilta näytettyjä rakennelmia. Toisella pelattiin Ubongoa ja kolmannella yritettiin täyttää tietyt kappaleet. Mikäli valmistuttiin ajoissa, tableteilla pelattiin matikkapelejä.

Ubongo-pelin idea on yksinkertainen: Erimuotoisilla laatoilla pitää täyttää tietynmuotoinen alue. Vaikeustaso määräytyy laattojen lukumäärän mukaan. Eskarit menivät lähes suoraan vaikeimpiin asteisiin ja onnistuivat todella hyvin.
Legot ovat palikoita, jotka liitetään toisiinsa niiden päällä olevilla nupeilla ja pohjissa olevilla rei’illä. Ysit olivat rakentaneet valmiiksi eri rakennelmia, kuvanneet ja purkaneet ne. Sen jälkeen eskareille näytettiin valmiin rakennelman kuva ja eskareiden piti kuvan avulla rakentaa se uudelleen.

Viimeisellä pisteellä oli taiteltavia laattoja ja kolmiulotteisia muotoja. Eskareiden piti etsiä laattoja, jotka täyttävät esim. ympyrälieriön pinta-alan. Tehtävän suoritettuaan he saivat pelata iPadeilla matikkapelejä.


open
Lauri Niemelä ja Pinja Simonen auttavat eskareita Ubongo-pelissä.